Blogihaastetta, liljan kukkia ja vauvakortteja

Tämä syksy on hurahtanut ihan järettömällä vauhdilla. Osasyynsä siihen on varmastikin loppukesästä aloittamamme omakotitalon rakennus -projekti, joka vie kaiken ajan, joka jää yli töissä käymisen ja nukkumisen jälkeen. Olemma painaneet aika kovalla tahdilla raksalla ja sen kyllä huomaa. Kotityöt ovat jääneet ihan rempalleen ja kämppä on kuin myrskyn jäljiltä. :=)) Noh, ehkä se onni ja autuus odottaa siellä uudessa kodissa...?? Toivottavasti.

Palmun alta -blogissa sain ystävältäni blogihaasteen, johon ajattelin vastata pikimmiten. Eli tässä siihen vastauksia:
Lempinumero: Höh... Heti alkuun vaikea kysymys... En osaa sanoa... :=))
Alkoholiton lempijuoma: ehdottomasti MAITO!!!
Lempieläin: Kissa
Facebook vai Twitter: Facebook, en ole Twitteriin edes tutustunut
Intohimoni: Valokuvaus ja askartelu. Niin ja käsilaukut ja kultakorut :=)
Suosikkiviikonpäiväni: Lauantai. Työviikko on takana ja yksi vapaapäivä vielä edessä
Suosikkikukka: Liljat. Ne ovat niin kauniita eri värisine vaihtoehtoineen.



Viimeisen kysymyksen kunniaksi laitetaanpas tähän kotipihan liljoista muutama foto, joita olen viime kesinä napsinut samalla kun olen ihaillut niiden väriloistoa. Niin tai siis tällä hetkellähän se on jo ex-kotipiha, sillä möimme vanhan kotimme samalla kun aloitimme uuden rakentamisen. Näistä kukista tosin pääsen nauttimaan jatkossakin, koska talon uudet omistajat ovat lähisukulaisiamme. :=)

Kaiken raksakiireiden keskellä ehdittiin sentään juhlimaan vanhan koulukaverini esikoista. Uusi tulokas oli suomalais-egyptiläinen, joten juhlimme nimeämisjuhlaa kastejuhlan sijaan. Pienelle pojalle tein tällaisen onnittelukortin:

Kansi

Sisäsivu

Kevään joutsenia

Kuin huomaamatta, perinteeksi on muodostunut keväisten joutsenien bongailu. Ne ovat jotenkin niin kertakaikkisen kiehtovia räpyläjalkoja, että niitä vain on pakko päästä fotoilemaan joka kevät. Muutaman kerran olen niitä käynyt vakiopaikassa bongailemassa, mutta aika laihoin tuloksin. Vain muutamia yksittäisiä pareja olen nähnyt , missä lie piileskelevät tänä keväänä...?

Palatessamme viikonloppureissulta, bongasin Pyhäsalmessa ihan tien vieressä suuren lauman joutsenia ja  pakkohan niitä oli pysähtyä fotoilemaan! Tässä muutama mallifoto niistä, olkaapa hyvä!

 

Fasu - uusi pihalemmikkimme

Tänä keväänä saimme uuden lemmikin pihallemme, nimittäin fasaanin. Ihmeellistä tässä on se, että olemme asuneet tässä vuosikausia eikä tietääksemme tällä asuinalueella ole koskaan aikaisemmin fasaaneja nähty. Mutta jostain se nyt on tänne tupsahtanut, joten pitihän tälle yksinäiselle herralle antaa lempinimi. Kutsumme sitä siis FASU-herraksi, joka tepastelee pihallamme yksinäisenä, ilmeisesti rouva-seuraa etsien. :=)

Fasu-herra poseeraa :=)

Kukkapenkin pengerryksen reunaa pitkin on mukava hiippailla "karkuun" valokuvaajaa...

Räntäsateessa se reppana vain tepasteli, höyhenturkki lumessa

Minne matka, Fasu? :=)

Syksyn kauneutta Rukan maisemissa

Huomenna on mukava päivä: Lähdemme pienellä "akkaporukalla" Rukalle viikonlopun viettoon. Tiedossa  on rentoa hauskanpitoa ja kohokohtana lauantai-päivän villi koskenlasku -safari, jossa laskemme kumiveneillä pitkin kuuluisaa Kitkajokea! Reitti on aika vaativa ja siksi safari on K-18.

Matkan varrella laskemme mm. kuvankauniin Myllykosken sekä vaativan 900m pitkän Aallokkokosken. Suurin koski reitin varrella on Jyrävä, joka on kansainvälisen koskiluokituksen (I-VI) mukaan luokiteltu hengenvaaralliseksi (VI) paikaksi. Kaikki Karhunkierroksen kiertäneet ovat Jyrävän nähneet ja voinevat kertoa sen suuruuden ja sen, ettei siitä ihminen tosiaankaan hengissä selviä... Siispä meidän kumiveneet lasketaan siitä tyhjinä alas ja sitten hypätään takaisin kyytiin! :=) Jyrävältä matka jatkuu kohti Oulangan kansallispuiston aluetta, jossa koskematon luonto tarjoaa varmasti paljon katsottavaa ja koettavaa. Viimeiset kilometrit ennen Venäjän rajaa mennään siis Oulankajokea pitkin.

Huomista matkaa odotellessa ajattelin laittaa teille, arvoisat blogini lukijat, kuvia viime syksyn Rukan matkaltani. Kävimme ystäväni kanssa silloin elämämme ensimmäistä kertaa koskenlasku-safarilla, mutta puolet lyhyemmällä kuin tämä tuleva. Toivottavasti näemme huomenna yhtä kauniita maisemia kuin viime vuonna! :=)

RUKA HERE WE COME!! :=))

Maisemaa Myllykosken liepeiltä

Myllykosken maisemia

Myllykosken peilityyntä maisemaa

Myllykoskella

Myllykoski.
Kuvassa oleva mökkiä on käytetty Fazerin Sininen -suklaan tv-mainoksessa aikoinaan! :=)

Myllykosken riippusillalta näkymä alas

Myllykoski

Karhunkierroksen alkumetreillä näkyi kaunis metsätie

Viime vuotinen koskenlasku sai alkunsa tätä mainostaulua katsellessamme! :=)

Ja sitten mentiin!
Tässä ollaan Myllykosken pyörteissä.

Aallokkokosken 900m pitkissä pyörteissä ja kuvankauniissa maisemissa.
Alakuvassa olevan mutkan takana alkaa Jyrävä lähestyä.

Kunnon lomalla pitää olla myös nautintoja makuhermoille,
tässä Rukan Piste. -ravintolassa Creme Bruleen ja jäden muodossa! NAM!

Kotimatkan maisemia välillä Kuusamo-Taivalkoski.

Kotimatkan ruskaa

Kotimatkalla nämä kaverit olivat sankoin joukoin osa keskellä tietä.

Hei jätkät! Mihin mentäis? :=)))

Kipin kapin juoksu jalkaa!
Ja välillä vähän mupelletaan jäkälää... :=)

Kotimatka on pitkä ja ilta alkoi taittua jo hämärän puolelle ja pikkuhiljaa kohti yötä.
Takapenkin maisemia tässä kuvassa... :=))

Pala kaunista Suomea...

Juhannuksena minulla oli oiva tilaisuus kuvata kaunista luontoamme aivan itä-rajan tuntumassa. Sääkin suosi eikä pahemmin ripsutellut vettä juuri nimeksikään.
Tämän juhannuksen ehdoton ykkösbongaus oli Neitokorento, joka pörräsi 5-6 yksilön parvessa joen törmällä keskellä metsää. Kuinka hienoja ne olivatkaan sinisine siipineen, jotka metallinhohtoisina säihkyivät auringonsäteiden osuessa niihin! Todella kaunis näky! Mutta olivat kyllä epelit aika vaikeita kuvattavia, koska olivat niin sukkelia liikkeissään! :=)

Neitokorento paistattelee päivää lumpeen lehdellä

Neitokorennot kirmasivat kilpaa ihan vedepinnan yläpuolella.

 

Suopursu kukkii

Kissankello tai joku vastaava

Puolukkasatoa odotellessa...

Pitkospuut

Karua ja kaunista samassa kuvassa

Kevättä rinnassa

Kevät on ihanaa aikaa... Lumi sulaa ja ensi vaikutelma rumasta ruskeasta ympäristöstä saa pikkuhiljaa viitteitä elonmerkeistä luonnossa. Vaikka pihamaan kukkapenkit ovat olleet samat jo vuosia, niin joka kevät sitä huomaa yhtä innolla seuraavan mitä sieltä tänä keväänä nousee ylös.

Myös joka kevät suurta uteliaisuutta herättävät pelloilla touhuavat joutsenet ja kurjet, joita on pakko mennä bongailemaan kameran kera. Kurki vain on niin kertakaikkisen arka lintu, että niitä on aika vaikea saada lähikuvaan! : =)