keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Huovutusta ja ruusuja

Pari viikkoa sitten kokeilin elämäni ensimmäistä kertaa neulahuovutusta sekä paperinaru-ruusun tekoa. Olin pitkään haaveillut niiden näpertämisestä ja aikonut vakaasti kokeilla niitä, mutta jotenkin ne vain olivat jääneet haaveiksi. Ystäväni sisustusliikkeen tuotemyynnin kautta olin mukana paikallisen käsityökeskuksen joulumyyjäisissä ja siellä oli järjestetty yleisölle mahdollisuus kokeilla neulahuovutusta sekä paperiruusun valmistusta. Ja tottakai sitä piti kokeilla, kun noin sopivasti kohdalle sattui. Ja se oli siinä... Jäin heti koukkuun! :=)

Kokeiltuani kumpaakin, olin yllättynyt, kuinka helppoa ja yksinkertaista niiden teko olikaan. Ja valmista syntyy melko lyhyessä ajassa. Huovutettuja palloja tai munia voi valmistaa myös yhdessä lasten kanssa. Olin jo aikaisemmin hankkinut itselleni kotiin paperinarua, huovutusvillaa ja stryroks-munia, mutta huovutusneula puuttui. Ilokseni käsityökeskuksesssa oli niitä myynnissä, joten sekin tuli sitten hankittua samalla reissulla. Ja pitihän sitä sitten heti kotona kokeilla ja tällaiset huopamunat siitä sitten syntyi näin ens alkuun...
Tässä elämäni ensimmäiset koekappaleet:
Huovutuspallo muistuttaa ehkä enemmän baseball-palloa kuin joulukoristetta! :=)
Ruususta tuli oikein nätti, vaikka itse sanonkin.

Tässä ensimmäiset kotona tekemäni villapallero-munat.
Eräiltä toisilta joulumessuilta löysin luonnonsävyisiä huovutusvilloja.
Ostin niitä kolmea eri sävyä, sillä ajattelin että näitä voi sitten pitää koristeina ympäri vuoden.

Tähän villapalleroon tuli joku ihan oma design... :=))

Käsityökeskuksen askartelupöydässä olleita mallipalleroita neulahuovutus-kokelaille.

Tässä olisi tavoite.
Tämä käsityökeskuksessa esillä ollut rusehtavan harmaa paperinaru-kranssi on jotenkin aivan järettömän ihana!

Ja tässä lisää käsityökeskuksen mallikappaleita.
Tuo pinkki ja harmaa kranssi ovat myös todella hienoja.

Ja tässä... Tässä on huipennus!
Olen täysin myyty tälle kattolampulle.
Tällaisen aion vielä valmistaa... sitten joskus... :=))

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Isänpäivä

On taas se aika vuodesta, jolloin juhlitaan isää. Alun perin isänpäivä on tullut meille Yhdysvalloista. Ruotsalaiset kauppiaat ehdottivat v.1949, että päivää alettaisiin juhlimaan kaikissa Pohjoismaissa. Isänpäivä merkittiin suomalaisiin almanakkoihin jo 1970-luvun alussa, mutta vasta v.1987 Helsingin yliopisto hyväksyi sen pysyvästi kalenteriin ja se merkittiin viralliseksi liputuspäiväksi. Isänpäivää vietetään Suomessa aina marraskuun toisena sunnuntaina, mutta muualla maailmassa päivä vaihtelee. Esimerkiksi Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa isänpäivää vietetään maaliskuussa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa kesäkuussa ja Saksassa helatorstaina. Isänpäivää vietetään myös muualla maailmassa, kuten esim. Jamaikalla, Mauritiuksella, Pakistanisa, Zimbabwessa.

Isänpäivänä on tapana antaa isälle pieniä lahjoja, joten pitäähän sitä perinnettä noudattaa. Tosin se tuntuu vuosi vuodelta vaikeammalta, koska isällä tuntuu olevan jo kaikkea eikä mitään joutavaa viitsisi ostaa pelkästä ostamisen ilosta. Tänä vuonna sain kuitenkin onneksi äidiltä pienen "sisäpiirin" vinkin ja sen turvin marssein Anttilan levyosastolle ja nappasin Topi Sorsakosken uusimman cd:n lahjapakettiin. Saapahan iskä ainakin nauttia hyvstä musiikista! :=)
Isälle tervehdyksen tänään tuomme
ja pullakahvit kanssaan juomme.
Onnea toivotamme suurta ja syvää,
isänpäiväksi kaikkea hyvää.
Tänään juhlimme yhdessä isää,
toivomme kaikille isänpäiviä lisää.