sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Shoppailua joulun alla...

Perjantaina sain nauttia harvinaista herkkua: Vapaapäivä arkena! Päivätyötä tekevälle sellainen ei osu kovin montaa kertaa vuodessa. Kurvailin ristiin rastiin kaupungilla hoitamassa omia asioita, kuten mm. auton öljynvaihtoa jne... Tärkeiden asioiden lomassa ehti toki vähän nauttiakin ja käydä kaupoilla. Pentikillä en ollut käynyt aikoihin ja olihan siellä taas kaikenlaista ihanaa tavaraa. Maltoin kuitenkin mieleni ja päätin mennä sinne uudestaan alennusmyyntien aikaan.

Kodin Terrasta löysin aivan kertakaikkisen ihanan valopuun! Olin nähnyt sellaisesta kuvan jossain aikaisemminkin ja nyt kun se osui kohdalle ihan livenä, niin pakkohan se oli ostaa. Se oli modernin kaunis kaikessa yksinkertaisuudessaan. Lisäksi se on sellainen, jota voi pitää esillä vielä joulun jälkeenkin ja jopa kesälläkin ihan vain koristeena, sillä siinä on irroitettava sähköjohto (plus tarvittaessa toimii paristoilla). Eikä hintakaan ollut mikään älytön (vajaat 15€).

Mutta satuinpas siinä ihastuksen tohinassa nappaamaan sitten kaupan hyllystä "väärän" paketin ja kotona illalla kun aloin innoissani laatikkoa avaamaan, niin siellä olikin väärän värinen valopuu: Olin ostavinani valkoisen, mutta sainkin puun värisen, joten ei muuta kuin seuraavana päivänä vaihtamaan. :=)
"Väärä" puu... Ihan kaunis tämäkin, mutta itse pidän enemmän tuosta valkoisesta puusta.
Tässä puunvärisessä versiossa oli kyllä kauniit nuo reunat, jotka oli tumman ruskeat.


Mutta siis nyt olohuoneen sivupöydällä komeilee kaunis talvinen valkoinen valopuu.
Valkoinen valopuu ilman valoa.
Ainut huono puoli tässä on se, että sähköjohto tulee ikävästi sivulle, miksei se voisi tulla takaa...??
Periaatteessa puun kyllä pystyisi irroittamaan ja kääntämään, mutta katsotaan jaksanko alkaa värkkäämään... :=)
Valopuussa valot päällä :=)

Kaupungilla kurvaillessani, Itellakin sattui sopivasti ilmoittamaan tekstiviestillä, että Jotexilta tilaamani uusi matto olisi noudettavissa, joten sekin pääsi heti jouluvalmistelujen kanssa olohuonetta koristamaan.


Olohuone ja uusi matto :=)

Uusi matto on tällaista hohtavaa materiaalia... bling bling... ;=))

perjantai 16. joulukuuta 2011

Laatta-ostoksilla

Remontti kotona etenee ja kylpyhuoneen seinät on jo laatoitettu, samoin kylppärin ja saunan lattiat. Seuraavana vuorossa on takkahuoneen lattialaatat. Olemme päättäneet jo aikaa sitten, että ne tulevat olemaan tumman grafiitin- tai mustanharmaat. Äkkiseltään voisi ajatella että "piis of keik", väri on yksinkertainen ja homma hoituu helposti.

Mutta... Eipäs nuolaista ennen kuin tipahtaa! Nimittäin tummanharmaitakin on useita eri sävyjä, toiset lämpimämmän sävyisiä ja toiset kylmemmän sävyisiä, toiset sinertäviä ja toiset vihertäviä. Suositeltavaa onkin valita huoneen eri pintojen värisävyt siten, että ne sointuvat mahdollisimman hyvin toisiinsa. Näin vältytään ikäviltä yllätyksiltä ja huoneen pintamateriaaleja jaksaa katsella vielä vuosienkin kuluttua.

Sisustajien, rakentajien sekä remontoijien olisikin hyvä muistaa, että seinä- ja lattia-materiaaleja tulisi aina verrata keskenään ja vierekkäin. Tämä siksi, että eri seinä- ja lattiamateriliaalien värisävy muuttuu sen mukaan, mikä toinen väri viereen tulee ja millainen valo kyseisessä tilassa on. Tämän vuoksi
niitä tulisi verrata nimenomaa siellä tilassa johon ne tulevat. Suosittelen erittäin lämpimästi, että lattia- ja seinämateriaaleja ostettaessa otetaan niistä mallipalat kotiin mukaan ja verrataan niitä kotona vierekkäin. On kyllä hieman työlästä, mutta on takuulla vaivan väärti!

Takkahuoneen isoja 30x60cm lattialaattoja ostamassa:
Tässä hyvä esimerkki mallilaatoista, jotka raahasin kotiin sovitteille:
Kolme eri tummanharmaata, jotka yksittäin katsottuna näyttivät kaikki samalta,
mutta vierekkäin aseteltuna niissä erottuukin selvät sävyerot:
Oikeanpuoleinen on kylmän harmaa, keskimmäinen vähän vihertävä ja oikeanpuoleinen vähän rusehtava.
Keskimmäinen näytti kaupan loisteputkivaloissa parhaalta, mutta kotiin vietynä se oli kaikkein kamalin
ja isäntäkin sanoi heti että "Ei ny ainakaan tuota!!" :=))

Yhtä tärkeää kuin sävyjen sovittaminen toisiinsa on se, että sovituskappaleet asetetaan kotona siihen mihin ne on tulossa: Eli lattiamateriaalin mallipala asetetaan LATTIALLE seinän viereen ja jos testataan sopiiko uusi tapetti lattiaan, niin nostetaan se tapetti SEINÄLLE eikä laiteta sitä lattialle. Tämä siksi, että valon suunta vaikuttaa erittäin paljon siihen, miltä lattia- tai seinämateriaali todellisuudessa sitten paikoilleen asennettuna  näyttää. Tämä "sudenkuoppa" korostuu varsinkin tapeteissa, joissa on vähänkään kiiltoa tai helmiäistä pinnassa. Jos huoneeseen ollaan laittamassa esim. tehosteseinää tapetilla, jossa on kiiltoa/helmiäistä, tämän huomioiminen on erittäin tärkeää. Kiilto/helmiäinen näkyy kun valo tulee tietystä suunnasta ja tietystä suunnasta se ei näy lainkaan ja tämä voi vaikuttaa radikaalisti siihen, miltä valmis seinä sitten lopulta näyttää.
Kylpyhuoneen lattialaattoja ostamassa:
Tässä vertasimme uuden kylpyhuoneemme tehosteseinälaatan väriä lattialaattaan.
Yksittäin nämä lattialaatat näyttivät yhtä lailla tummanharmailta, mutta kun niiden viereen asetettiin seinälaatta, niin toinen (vas) muuttui sinertäväksi ja toinen (oik) ruskeansävyiseksi.
Huomaa että lattialaatat on laitettu tässä lattialle ja seinälaattaa verrataan 90-asteen kulmassa niihin nähden.
Näin saadaan mahdollisimman totuudenmukainen kuva sävyistä.


Myös tapettien kanssa on sama tilanne: Kannattaa käydä "sovittamassa" ostettavan tapetin mallipalaa kotona (uuden ostettavan tai vanhan jo olemassa olevan) lattian kanssa. Näin vältytään ikäviltä lopputuloksilta, joissa huomataan että lattia ja/tai seinä onkin aivan väärän sävyinen suhteessa toisen väriin. Sama pätee myös kiintokalusteiden hankintaan. Esim. keittiönkalusteiden oven väriä kannattaa "sovittaa" lattian värisävyn kanssa, sillä ne ovat suoraan kosketuksissa toistensa kanssa. Ja kuinka ikävää olisikaan hankkia uusi, kallis tuhanisen eurojen keittiö ja huomata että lattia on aivan väärän värinen...

Takkahuoneen laattoja ostamassa:
Tässä verrataan takkahuoneen tulevaa tapettia lattialaatan sävyyn.
Ja kuten kuvasta huomaamme, ne sopiva sävynsä puolesta lähes täydellisesti toisiinsa.
Harmi vaan, että laatan hinta ei sitten ollut ihan meille sopiva... :=))


Kodin huoneissa yhdistyy usein toisiinsa monta pintaa. Yleensä katto ja seinät, lattia ovat pintamateriaaliltaan erilaisia. Siihen kun lisätään vielä huonekalut, niin huoneen monimuotoisuus korostuu entisestään. Tähän "soppaan" oman mausteensa tuovat vielä kodin tekstiilit kuten matot, verhot, sisustustyynyt, pöytäliinat yms. Jotta nämä kaikki saadaan yhdistettyä sopusointuisesti toisiinsa, eri sävyjä ei saisi olla liikaa.

Jos sisustukseen valitaan tummia sävyjä, korostuu hyvän ja oikeanlaisen valaistuksen rooli. Tummat sävyt ja mattapinnat imevät valoa. Kiiltävät pinnat puolestaan heijastavat valoa ja lisäävät siten valon tunnetta huoneessa.  Koska Suomessa on harvoin liikaa valoa, ovat vaaleat pinnat meillä suosittuja. Tummia värejä ei kuitenkaan kannata pelätä eikä arastella, sillä tummakin huone saadaan kyllä valoisaksi, kunhan valaistus on sijoitettu oikein.

tiistai 6. joulukuuta 2011

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Tänään vietettiin Suomen 94:ttä itsenäisyyspäivää. Päätimme eilen avomieheni kanssa kutsua molempien vanhemmat meille syömään itsenäisyyspäivän päivällistä. Isäntä toimi pääkokkina ja saimme nauttia hänen valmistamaa herkullista hirvi/possu-lihapataa. Nam! Juhlapäivän kunniaksi päätin kattaa pöydän vähän "fiinimmin" päivän teeman mukaisesti, niillä koristeilla mitä nyt kaapista sattui löytymään.

Olen henkeen ja vereen Iittalan Aalto-maljojen ystävä ja ne saivatkin toimia nyt päivällispöydän koristajina kaikessa monimuotoisuudessaan: Aalto -servettirenkaiden kaveriksi löytyi laatikosta sinivalkoiset servetit, viime kevään silkkitulppaanit asettelin isoon vaaleansiniseen Aalto-maljaan, Fazerin sinivalkoiset suklaat sopivat mainiosti tarjoiltavaksi keskikokoisesta Aalto-maljasta ja jälkiruoka kahvien sokeripalat olivat kuinkas muuten: Sinisessä mini-Aaltomaljassa! :=)

Hyvää Itsenäisyyspäivää teille kaikille!

Tee-Se-Itse -kattaus :=))



keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Huovutusta ja ruusuja

Pari viikkoa sitten kokeilin elämäni ensimmäistä kertaa neulahuovutusta sekä paperinaru-ruusun tekoa. Olin pitkään haaveillut niiden näpertämisestä ja aikonut vakaasti kokeilla niitä, mutta jotenkin ne vain olivat jääneet haaveiksi. Ystäväni sisustusliikkeen tuotemyynnin kautta olin mukana paikallisen käsityökeskuksen joulumyyjäisissä ja siellä oli järjestetty yleisölle mahdollisuus kokeilla neulahuovutusta sekä paperiruusun valmistusta. Ja tottakai sitä piti kokeilla, kun noin sopivasti kohdalle sattui. Ja se oli siinä... Jäin heti koukkuun! :=)

Kokeiltuani kumpaakin, olin yllättynyt, kuinka helppoa ja yksinkertaista niiden teko olikaan. Ja valmista syntyy melko lyhyessä ajassa. Huovutettuja palloja tai munia voi valmistaa myös yhdessä lasten kanssa. Olin jo aikaisemmin hankkinut itselleni kotiin paperinarua, huovutusvillaa ja stryroks-munia, mutta huovutusneula puuttui. Ilokseni käsityökeskuksesssa oli niitä myynnissä, joten sekin tuli sitten hankittua samalla reissulla. Ja pitihän sitä sitten heti kotona kokeilla ja tällaiset huopamunat siitä sitten syntyi näin ens alkuun...
Tässä elämäni ensimmäiset koekappaleet:
Huovutuspallo muistuttaa ehkä enemmän baseball-palloa kuin joulukoristetta! :=)
Ruususta tuli oikein nätti, vaikka itse sanonkin.

Tässä ensimmäiset kotona tekemäni villapallero-munat.
Eräiltä toisilta joulumessuilta löysin luonnonsävyisiä huovutusvilloja.
Ostin niitä kolmea eri sävyä, sillä ajattelin että näitä voi sitten pitää koristeina ympäri vuoden.

Tähän villapalleroon tuli joku ihan oma design... :=))

Käsityökeskuksen askartelupöydässä olleita mallipalleroita neulahuovutus-kokelaille.

Tässä olisi tavoite.
Tämä käsityökeskuksessa esillä ollut rusehtavan harmaa paperinaru-kranssi on jotenkin aivan järettömän ihana!

Ja tässä lisää käsityökeskuksen mallikappaleita.
Tuo pinkki ja harmaa kranssi ovat myös todella hienoja.

Ja tässä... Tässä on huipennus!
Olen täysin myyty tälle kattolampulle.
Tällaisen aion vielä valmistaa... sitten joskus... :=))

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Isänpäivä

On taas se aika vuodesta, jolloin juhlitaan isää. Alun perin isänpäivä on tullut meille Yhdysvalloista. Ruotsalaiset kauppiaat ehdottivat v.1949, että päivää alettaisiin juhlimaan kaikissa Pohjoismaissa. Isänpäivä merkittiin suomalaisiin almanakkoihin jo 1970-luvun alussa, mutta vasta v.1987 Helsingin yliopisto hyväksyi sen pysyvästi kalenteriin ja se merkittiin viralliseksi liputuspäiväksi. Isänpäivää vietetään Suomessa aina marraskuun toisena sunnuntaina, mutta muualla maailmassa päivä vaihtelee. Esimerkiksi Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa isänpäivää vietetään maaliskuussa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa kesäkuussa ja Saksassa helatorstaina. Isänpäivää vietetään myös muualla maailmassa, kuten esim. Jamaikalla, Mauritiuksella, Pakistanisa, Zimbabwessa.

Isänpäivänä on tapana antaa isälle pieniä lahjoja, joten pitäähän sitä perinnettä noudattaa. Tosin se tuntuu vuosi vuodelta vaikeammalta, koska isällä tuntuu olevan jo kaikkea eikä mitään joutavaa viitsisi ostaa pelkästä ostamisen ilosta. Tänä vuonna sain kuitenkin onneksi äidiltä pienen "sisäpiirin" vinkin ja sen turvin marssein Anttilan levyosastolle ja nappasin Topi Sorsakosken uusimman cd:n lahjapakettiin. Saapahan iskä ainakin nauttia hyvstä musiikista! :=)
Isälle tervehdyksen tänään tuomme
ja pullakahvit kanssaan juomme.
Onnea toivotamme suurta ja syvää,
isänpäiväksi kaikkea hyvää.
Tänään juhlimme yhdessä isää,
toivomme kaikille isänpäiviä lisää.


lauantai 15. lokakuuta 2011

Remontti etenee

Oman kotimme remontti etenee pikkuhiljaa ja tänään vuorossa oli ulko-oven vaihto. Homma alkoi aamulla kahdeksan jälkeen ja puolen päivän jälkeen uusi ovi oli jo paikoillaan, kun saavuin takaisin kotiin lattialaatojen valinta-kierrokselta kaupungilta.
Uskomatonta, kuinka paljon jo pelkästään ulko-ovi voikaan vaikuttaa talon ulkonäköön. Tuulikaappikin on nyt kuin täysin eri talosta. Kotiin tullessa saa hetken aikaa ihmetellä että kenenkäs taloon sitä tultiinkaan...? :=)

Oven vaihdon yhteydessä purettiin samalla tuulikaapin vanha sisäkatto ja
sieltä löytyikin (=tippui niskaan!) kiva"pikku ylläri" eli kilotolkulla eristeenä toiminutta sahapurua! :=)



Tuulikaappi on jo nyt oven vaihdon jälkeen kuin eri talosta...
Seinät saavat vielä uuden vaalean värin ja vanha linoleum-lattia saa myöskin lähtöpassit. :=)

Ovenvaihdon jälkeen todettiin isännän kanssa melkein yhteen ääneen, että kylläpä tuo vanha ovi olikin ruma...!! :=))

torstai 22. syyskuuta 2011

Surun päivä

Olemme seuranneet tässä kuluneen vuoden aikana 17-vuotiaan Killi -kissamme kuntoa. Karvainen ystävämme alkoi laihtumaan hurjasti, mutta oli muuten kaikin puolin virkeä ja normaali oma itsensä. Söi paljon ja ikäisekseen ulkoili paljon. Viime viikkoina se alkoi kuitenkin hengittämään raskaasti ja syöminen oli vaikeaa, aivan kuin sillä olisi mennyt ruoka ja vesi  "väärään kurkkuun". Tuttua "jutustelua" eli naukumistakaan emme enää kuulleet viikkoihin, sen sijaan se seurasi meidän touhuja vain hiljaa katsellen. Syöminenkin väheni radikaalisti, joten päätimme viedä sen eläinlääkärille.

Tänään eläinlääkäri-käynnillä sitten vihdoin tuli eteen se päivä, jolloin jouduimme tekemään tietoisen päätöksen ja päästää Killi kissojen taivaaseen. Killi -vanhuksella todettiin keuhkoahtauma sekä kasvain kurkussa. Lisäksi lääkäri arveli, että munuaisten toiminta oli heikentynyt huomattavasti ja siitä johtuen Killi oli laihtunut niin paljon.

Vaikka sen kunto olikin pikkuhiljaa alkanut jo näyttämään vihjailevia merkkejä, että kohta saattaisi olla aika jättää hyvästit, niin silti kun se päivä sitten todella koittaa, tuntuu ettei siihen olekaan vielä valmis. Sydän halusi pitää kiinni vielä hetken, mutta järki sanoi, että nyt on aika päästää ystävä pois. Sydäntä raastaa, mutta rakkautta on kai sekin, että päästää eläimen kärsimyksistään?


Koitti se päivä kerran, ei tuskasi kestänyt onneksi kuin hetken verran.
Sitä todeksi uskoa voi ei, kun syksyinen tuuli sut mukanaan vei.
Nyt kulkea saat pitkin taivaanrantaa, on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa. 
Ei tarvitse sinnitellä, ei tarvitse pysyä tässä,
On aika jättää hyvästit ja antaa sun mennä.

Tässä ollaan kauneusunilla joskus viime vuonna

Takapihan kingi


Isän työtuoli oli suosittu päiväunipaikka



Kesällä 2010 leikittiin heinänkorren kanssa


Takapihalla loikoilemassa kesällä 2011

Keväällä 2011 bongailtiin yhdessä talitinttejä keittiön ikkunasta

Nettisurffailua pari vuotta sitten


Killin oma tuoli

Takkatulen ääressä omassa tuolissa oli hyvä köllötellä :=)


We Miss You!

torstai 8. syyskuuta 2011

Syksyn kauneutta Rukan maisemissa

Huomenna on mukava päivä: Lähdemme pienellä "akkaporukalla" Rukalle viikonlopun viettoon. Tiedossa  on rentoa hauskanpitoa ja kohokohtana lauantai-päivän villi koskenlasku -safari, jossa laskemme kumiveneillä pitkin kuuluisaa Kitkajokea! Reitti on aika vaativa ja siksi safari on K-18.

Matkan varrella laskemme mm. kuvankauniin Myllykosken sekä vaativan 900m pitkän Aallokkokosken. Suurin koski reitin varrella on Jyrävä, joka on kansainvälisen koskiluokituksen (I-VI) mukaan luokiteltu hengenvaaralliseksi (VI) paikaksi. Kaikki Karhunkierroksen kiertäneet ovat Jyrävän nähneet ja voinevat kertoa sen suuruuden ja sen, ettei siitä ihminen tosiaankaan hengissä selviä... Siispä meidän kumiveneet lasketaan siitä tyhjinä alas ja sitten hypätään takaisin kyytiin! :=) Jyrävältä matka jatkuu kohti Oulangan kansallispuiston aluetta, jossa koskematon luonto tarjoaa varmasti paljon katsottavaa ja koettavaa. Viimeiset kilometrit ennen Venäjän rajaa mennään siis Oulankajokea pitkin.

Huomista matkaa odotellessa ajattelin laittaa teille, arvoisat blogini lukijat, kuvia viime syksyn Rukan matkaltani. Kävimme ystäväni kanssa silloin elämämme ensimmäistä kertaa koskenlasku-safarilla, mutta puolet lyhyemmällä kuin tämä tuleva. Toivottavasti näemme huomenna yhtä kauniita maisemia kuin viime vuonna! :=)

RUKA HERE WE COME!! :=))


Maisemaa Myllykosken liepeiltä

Myllykosken maisemia

Myllykosken peilityyntä maisemaa

Myllykoskella

Myllykoski.
Kuvassa oleva mökkiä on käytetty Fazerin Sininen -suklaan tv-mainoksessa aikoinaan! :=)

Myllykosken riippusillalta näkymä alas

Myllykoski

Karhunkierroksen alkumetreillä näkyi kaunis metsätie


Viime vuotinen koskenlasku sai alkunsa tätä mainostaulua katsellessamme! :=)

Ja sitten mentiin!
Tässä ollaan Myllykosken pyörteissä.

Aallokkokosken 900m pitkissä pyörteissä ja kuvankauniissa maisemissa.
Alakuvassa olevan mutkan takana alkaa Jyrävä lähestyä.

Kunnon lomalla pitää olla myös nautintoja makuhermoille,
tässä Rukan Piste. -ravintolassa Creme Bruleen ja jäden muodossa! NAM!

Kotimatkan maisemia välillä Kuusamo-Taivalkoski.

Kotimatkan ruskaa

Kotimatkalla nämä kaverit olivat sankoin joukoin osa keskellä tietä.

Hei jätkät! Mihin mentäis? :=)))

Kipin kapin juoksu jalkaa!
Ja välillä vähän mupelletaan jäkälää... :=)

Kotimatka on pitkä ja ilta alkoi taittua jo hämärän puolelle ja pikkuhiljaa kohti yötä.
Takapenkin maisemia tässä kuvassa... :=))